Arkisto elokuu 2015

Taloyhtiö arvonlisäveron maailmassa

verokantaNormaali tilanteessa taloyhtiö on arvonlisäveron ”loppumaksaja” kuten kuka tahansa kuluttaja. Laskut maksetaan verollisina eikä veron osuutta voida vähentää mistään. Vastaavasti osakkaat ja vuokralaiset maksavat vastikkeet sekä vuokrat verottomina eli tuloista ei kerätä arvonlisäveroa. Verottomat tulot määritetään niin isoiksi, että niillä katetaan myös menoista maksettavat arvolisäverot. Jos taloyhtiössä on liiketiloja, niin syntyy helposti tilanne, jossa liiketilan omistaja tai vuokralainen kysyy mahdollisuutta saada vuokralasku arvonlisäverollisena. Verolainsäädäntö antaa tähän mahdollisuuden siten, että taloyhtiö voi hakeutua alv-velvolliseksi huoneiston/liiketilan käyttöoikeuden luovuttamisesta. Miksi taloyhtiölle on laissa määritelty tällainen mahdollisuus?

Kuten alussa todettiin, taloyhtiö joutuu perimään korkeampaa vastiketta/vuokraa, jotta menojen arvolisäverot saadaan myös maksettua. Siinä tapauksessa arvonlisäverovelvollisen osakkaan/vuokralaisen liiketilan käyttökustannuksiin sisältyy veroa, jota ei voida vähentää. Nämä kustannukset muodostuvat verollisen liiketoiminnan myyntiä rasittavaksi piileväksi veroksi. Koska verottomuus ja vähennysoikeuden puuttuminen eivät vastaa hyvän arvonlisäverojärjestelmän periaatteita, mahdollistaa alv-laki vapaaehtoisen hakeutumisen alv-velvolliseksi tilan käyttöoikeuden luovutuksesta. Tarkoitus on estää piilevän veron syntymistä sekä saattaa verovelvolliset kiinteistön omistus- ja hallintasuhteista riippumatta keskenään samanarvoiseen asemaan.

Taloyhtiön vapaaehtoinen hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa tehdä harkiten ja rauhassa. Joka tapauksessa hakeutuminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamisen. Yhtiöjärjestyksessä määritetään käytettävä perusmalli (”hyöty osakkaalle” vai ”hyöty yhtiölle”) ja kirjataan tilan omistajan oikeudet ja velvollisuudet. Mm seuraavia asioita on huomioitava kun hakeudutaan:

•    selvitykset hakeutumisen edellytysten täyttymisestä, (mm verollisuusasteen määrittäminen)
•    taloudellisen kannattavuuden selvittäminen ja laskelmien laatiminen,
•    tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset,
•    osakkaalta vaaditaan kirjallinen suostumus ja hyväksyntä asiasta (kirjataan oikeudet ja velvollisuudet),
•    vuokrasopimusten muuttaminen,
•    kirjanpidon tililuettelo tulee päivittää alv-lain vaatimusten mukaisiksi ja tilitykset/raportoinnit hoidettava kuukausittain,
•    alv-vastikkeet tulee määritellä erikseen hoito- ja pääomavastikkeille (myös omat erilliset jälkivastikelaskelmat),
•    lisääntyneet dokumentointivelvoitteet.

Ennen hakeutumista isännöitsijän kannattaa tutustua vero-ohjeeseen 1962/40/2007 sekä Antti Suulamon kirjaan ”Kiinteistöyhtiön arvonlisäverotus”, ISBN 978-951-685-316-4.

Lisäksi on hyvä muistaa, että verolainsäädäntö mahdollistaa myös energiahyödykkeen erityisvähennyksen, vaikka yhtiö ei olisikaan hakeutunut alv-velvolliseksi. Tässä tapauksessa isännöitsijätoimisto toimittaa liiketilan haltijalle laskelman, jossa esitetään energiakustannusten kohdistuminen liiketilaan ja siitä kustannuksesta maksettu arvonlisävero. Tämä veron osuus on liiketilan haltijalle vähennyskelpoinen.