Isännöitsijä opintiellä by Vesa

Isännöitsijä opintiellä by Vesa

Kirjoittaja: Vesa Kujanpää

Olen ollut isännöitsijänä vuodesta 2003 ja suorittanut hallinnollisen isännöitsijän yleisimmät koulutukset (Isännöinnin ammattitutkinto, ITS, AIT, Isännöinnin Erikoisammattitutkinto ja Auktorisoitu isännöitsijä).

Ajattelinkin, että valaisen hieman käytyä polkua…

Isännöintiala on muuttunut voimakkaasti parinkymmenen vuoden aikana. Pelkästään lakien ja asetusten muutokset ovat tuoneet tarvetta tiedonhankintaan. 2010 muuttuneen asunto-osakeyhtiölain lisäksi on vastaan tullut muutoksia tai jopa uusia lakeja/asetuksia esim. seuraavissa säädöksissä: pelastuslaki, tilaajavastuulaki, henkilötietosuojalaki, tilintarkastuslaki, asuntokauppalaki, kirjanpitolaki, asbestilaki, rakentamismääräykset, rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus, turvallisuuskoordinaattoriasetus jne.

Isännöintiliitto ja kiinteistöliitto ovat ansiokkaasti jakaneet lakien ja asetusten muutoksiin liittyviä ajankohtaiskatsauksia viestimissään ja tietoa on saanut, jos on halunnut. Ajankohtaiskatsausten lisäksi perustietoa on voinut hankkia erilaisissa koulutuksissa. Maallikolle koulutukset näyttävät pitkälti samalta, tai oikeastaan lyhyiltä kirjainlyhenteiltä.

Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko on järjestänyt pitkään itse rakentamiaan koulutuksia. Niiden aihealueet ovat muovautuneet käytännön tarpeista. Nykyisin Kiinko järjestää Isännöinnin koulutus ja tutkinto ITS-koulutusta, joka on tarkoitettu alalla jo vähintään vuoden olleelle. Se syventää isännöitsijän osaamista ja työn ohessa suoritettuna vahvistaa ammattitaitoa. Jatkokoulutuksena Kiinko järjestää AIT-koulutusta, joka on suunnattu johtaviin tehtäviin ja syväosaajaksi pyrkiville ja sitä on aikoinaan pidetty alalla arvostetuimpana tutkintona. 80-luvulla ei tosin kouluttautuminen ollut niin yleistä kuin nykyään. AIT-tutkintoa on järjestetty 1980-luvulta lähtien ja sen sisältö on luonnollisesti muokkautunut ajan myötä.

On muistettava että Isännöinnin ammattitutkinto on useimmiten alan ensimmäinen tutkinto, jonka opiskelija suorittaa (ennen ITS-, AIT- tai IEAT-tutkintoja). Se suoritetaan siis työn ohessa ja iso osa oppimista on se, että työtä tehdessä asioita selvitetään ja opitaan tutorin ohjauksessa. Huomattava on se, että ammattitutkinnolla ei ole virallista lyhennettä, vaikkakin IAT-nimikettä näkeekin käytettävän. Isännöinnin ammattitutkintoa järjestäviä oppilaitoksia on Suomessa useita – se ei ole siis yhden oppilaitoksen omaisuutta vaan Opetushallituksen valvoma tutkinto.

Viime vuonna Opetushallitus vahvisti uuden tutkinnon, Isännöinnin erikoisammattitutkinnon, IEAT, tutumman Isännöinnin ammattitutkinnon päälle. Valtakunnallinen oppilaitosreformi on johtanut siihen, että työpaikalla tapahtuva koulutus lisääntyy ja opiskelija osoittaa pätevyytensä näyttötilaisuudessa. Opetushallituksen tutkinnot ja Kiinkon kurssit ohjaavat oppilasta keskenään samaan suuntaan ja voikin ajatella, että Kiinkon tutkinnot auttavat melkoisesti arkityön tekemisessä ja IEAT-tutkinnon suorittamisessa, vaikkakaan ne eivät ole pakollisia. IEAT-tutkinnon suorittaminen vaatii laajaa paneutumista alaan ja myös sitä, että osaamisensa osaa esittää eli tehdä valmistavia töitä ennen näyttötilaisuutta. (Tätä kirjoitettaessa on IEAT-tutkintoja suoritettu Suomessa kaksi kappaletta.)

Muutama vuosi sitten nousi esiin huoli siitä, että isännöintiä tekevillä henkilöillä ei ole tutkintoa lainkaan tai että tutkinto on jo 30 vuotta vanha ja alati muuttuvassa maailmassa olisi osaamiseen tehtävä päivityksiä. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa isännöitsijöitä verrattiin kiinteistönvälittäjiin, joilla on oltava työssään LKV-tutkinto suoritettuna. Isännöintiliitto lanseerasikin kokeen, jonka läpäistyään saa käyttää Auktorisoitu isännöitsijä-titteliä. Auktorisoitu isännöitsijä-nimike ei ole ikuinen, päinvastoin kuin LKV-titteli. Auktorisointi-kokeen keskeinen idea on se, että siinä kysytään ajankohtaisia asioita ja kun koe on suoritettava uudestaan 6 vuoden välein, on osaamisen säilyttävä ajantasaisena. 3 vuoden välein myös seurataan, onko auktorisoitu henkilö ylläpitänyt osaamistaan alaan liittyvillä koulutuksilla.

Näiden yleisimmin esiintyvien tutkintojen lisäksi on joissain ammattikorkeakouluissa opintolinjoja, joissa saa koulutusta isännöintitehtäviin, opintopisteinä osana varsinaista koulutusta. Kaikkien opetushallituksen ja Kiinkon tutkintojen suorittaminen vie joitain vuosia. Varsinkin silloin, kun tutkintojen välillä soveltaa opittua käytäntöön ja jalostaa osaamistaan. Oma selkeä mielipiteeni on se, että alan erikoispiirteet oppii siten, että malttaa opiskella ja tehdä päivittäistä työtä sekä seurata ajankohtaista uutisointia alasta. Ei pidä kiirehtiä suoraan ”hienompien” titteleiden perässä koulutuksiin, jos perusasioissa on vielä huojuntaa. Isännöinnin opiskelu on opiskelua elämää, ei koulua varten ja tunnilla mieleen jäänyt asia voi eräänä päivänä muuttaa katastrofitilanteen onnistumiseksi. Itse käytin 15 vuotta aikaa polun läpikäymiseen ja loppupäätelmänä rohkenenkin todeta, että niin kuin kaikessa oppimisessa myös isännöinnissä todellinen osaaminen syntyy vasta sitten, kun teoria ja käytäntö kohtaavat. Uskallan toki myös todeta sen mitä lukija jo halusikin nähdä eli loppujen lopuksi kuitenkin koulutuksesta ja kokemuksesta riippumatta tässäkin asiassa paras lopputulos syntyy siten, että opiskelijalla on halu tehdä asiat oikein – eli on oikeanlaista motivaatiota ja asennetta.

2 kommenttia

jussi.leppäkoski Kirjoitettu17:28 - 10.1.2019

MORO!
Mukavaa kun joku on innostunut työstään!
Yleensä isännöitsijät ovat leipääntyneitä etäisiä äijiä.
Itse olen pohtinut paljon taloyhtiötä ihmisyhteisönä.Suomi on kohtuullisen demokraattinen maa.Taloyhtiössä taas vallitsee markka ja ääni periaate.
Poliittiset oikeudet yhteisön jäsenillä ovat hyvin erilaiset ne vaihtelevat ison osakkaan useasta äänestä vuokralaisen rajoitettuun puheoikeuteen.
Valta on useimmiten keskittynyt muutamalle tai yhdelle alfaurokselle.
Noin teoriassa yhteisön muodostaa ihmiset joilla on yhteinen kotitalo,piha,hallinto,palvelut jne.Harvoin kuitenkin syntyy edes kohtuullisen toimivaa yhteisöä on vain hajanainen joukko yksilöitä.

    Timo Kirjoitettu17:44 - 10.1.2019

    Terve, kiitos palautteesta – hienoa että löysit tarinan. Olen useinkin havainnut, että innostuksesta tulee onnistus. Se taas vähentää leipääntymistä. Mukavaa kevään odotusta, t. Vesa