Isännöin taloyhtiötä, jonne suunnitellaan perinteistä putkistosaneerausta. Kaikki kylpyhuoneet ja vesikalusteet uusitaan kauttaaltaan. Viemäri-, vesi-, sähkö-, antenni- ja dataverkot uusitaan. Erikoisuutena tässä kohteessa on se, että nykyiset kylpyhuoneet ovat ns. ”peltikylppäreitä”. Kyse on samasta toteutustavasta, jota on totuttu näkemään laivoilla. Seinät ja katto ovat pinnoitettua peltiä. Lattiana on valettu betonilaatta ilman lattiakaivoa. Paketti on nostettu paikalleen välipohjaholvin päälle. Tästä johtuen kylppäreiden lattia on noin 10 cm korkeammalla kuin muualla huoneistossa. Alkuperäisessä kylppärissä kaivo oli seinän alareunassa ja johti suoraan pystyviemäriin. Seinärakenteiden alaosat on valettu betonin sisään ja muodostaa näin ollen yhtenäisen jäykän rakenteen. Kylpyhuonemoduuli on yhtenäinen paketti, eikä sitä voi purkaa osittain.
Heti suunnittelun alkuvaiheessa kävi ilmi, että arkkitehtisuunnittelun loppuun saattaminen vaatii taloyhtiöltä päätöksen toteutustavasta. Puretaanko nykyiset peltikylppärit kokonaan vai rakennetaanko uudet kylpyhuoneet nykyisten sisään?
A. Puretaan kokonaan; viemäröinti alakerran kylppärin katossa, antaa vapauden sijoittaa vesikalusteet vapaasti, kynnys pienenee, laajennusmahdollisuus, myös keittiön yksi seinä häipyy, joka aiheuttaa enemmän työtä, mahdollisesti kalliimpi vaihtoehto.
B. Rakennetaan nykyisen sisään; WC-pytyn paikka pystyhormin kohdalle, lattiaan roilotaan lattiaviemäri ja pesukoneen poisto, vanhan kylppärin runkorakenteita ei saa katkaista, sisämitat pienevät hiukan, lattiakorkeus nousee noin 15 cm korkeuteen, todennäköisesti halvempi vaihtoehto.
Päätimme tutustua molempiin vaihtoehtoihin kahdella eri työmaalla. Tässä jutussa kerron työmaakäynnistä, jossa saneeraus tehdään tulppalevytyksellä vanhan sisään (B). Ensi kuussa kerron työmaakäynnistä, jossa kaikki puretaan (A). Työmaakäynneille osallistui myös hallituksen aktiivijäseniä.
”B-mallin” työmaalla oli kyse 1970-luvun alussa rakennetusta betonielementtirakenteisesta yhtiöstä, jossa noin 100 kpl peltikylppäriä. Vastaava mestari otti meidät vastaan ja saimme nähdä eri vaiheissa olevia kylppäreitä, purkuvaiheesta valmiiseen:
• kaikki viemärit, vesijohdot ja kaapeloinnit saatiin mahtumaan vanhaan pystyhormiin,
• peltiseiniin ja –kattoon tehtiin tarvittavia reikiä uuden tekniikan asennuksia varten, vaatii tarkkuutta, että runkorakennetta ei katkaista,
• lattiaan tehty vain tarvittavat roilot. WC-pytty ”töpöhännällä” suoraan pystyhormiin, jolloin lattiaan ei tarvita syviä piikkauksia,
• vanhaan peltiseinään porattu tuuletusreikiä ja asennettu ”irroituskaistat”, että uusi tulppalevytys (Finnfoam Tulppa-märkätilalevy) on irti vanhasta pinnasta,
• vanhan peltikaton päälle mahtui hienosti uudet vesijohdot ja vesimittarit,
• uusi sähkökeskus eteisen puolelle kylppärin seinään,
• keittiössä ei purettu käytännössä mitään. Allaskaapin takaseinästä tuotiin uusi viemäri ja vesijohdot. Lieden sähkön syöttöjohdot vaihdettiin vanhan putken sisään → ei uusia pintavetoja keskukselta,
• kaatojen takia lattiapinta nousi muutamalla sentillä entisestään.
Tutustumiskäynti oli todella opettavainen ja havainnollinen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ainoa negatiivinen asia näytti olevan kynnyksen korkeus, joka nousi lähes 15 cm:iin. Kyseinen työmaa oli erittäin organisoitu ja siisti, josta annoimmekin positiivista palautetta. Vastaus oli yksinkertainen. Vastaava mestari ja rakennussiivooja ovat työmaalla täyspäiväisesti ja päivittäin. Odotamme innolla ”A-mallin” työmaakäyntiä. Seuraavaan juttuun pyrin saamaan myös neliöhinnat kummallekin vaihtoehdolle ( hinta/asuinneliö).
2 kommenttia