Kävin viime viikolla Helsingissä pitämässä luentoa upseeriliiton järjestämässä tilaisuudessa. Aiheena oli ”upseeri yrittäjänä” ja kuulijoina oli ryhmä upseereita, jotka ovat kohta jäämässä eläkkeelle. Kerroin oman tarinani ja huomasin innostuneena myyväni isännöintiä ammattina. Mielestäni entinen upseeri sopii isännöitsijäksi erittäin hyvin, koska luottamus ja perusosaaminen on lähtökohtaisesti jo kohdallaan. Kerroin avoimesti, että teen pitkää työpäivää ja ensimmäisten vuosien tulos on pääosin mennyt oman toimiston rakentamiseen.
Luennon lopussa sain kysymyksen: ”Mikä sinua motivoi tekemään pitkää työpäivää, kun tuloskaan ei ole ollut kovin mairitteleva”. Silloin ensimmäiseksi tuli mieleen työn mielekkyys ja mielihyvä, kun saa ratkaista erinäisiä ongelmia. Nimittäin ongelmatilanteita ja haasteita syntyy päivittäin jopa kymmeniä, ja jokainen hyvä ratkaisu tuo positiivista fiilistä ja motivaatiota jatkaa työtä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että isännöinti on kivaa. Toki oman yrityksen täytyy olla myös taloudellisesti kannattava ja tiedän, että pitkäjänteinen työ hyvällä asenteella tuottaa aina tulosta.
Uskon vahvasti, että isännöitsijän positiivisella asenteella on suora vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Ja nimenomaan niin päin, että ensin positiivinen vire ja sen jälkeen tulee kannattavuus. Yksityisyrittäjänä myyn isännöintiä henkilönä ja minä olen se henkilö. Jos olen positiivinen ja innostunut, se heijastuu hallituksen jäseniin ja edelleen yhtiökokousväkeen. Parhaimmillaan taloyhtiössä on positiivinen ilmapiiri, työt sujuvat ja taloyhtiön arvostus nousee sen myötä. Ihmiset kertovat hyvästä ”tekemisen meiningistä” ystävilleen ja huomaamme, että näin isännöintiyritystä markkinoidaan ihan ilmaiseksi.
Positiivisen asenteen pahin vihollinen on stressi ja sen aiheuttavat tekemättömät työt. Yrittäjän alkutaipaleella työn määrä on erittäin suuri, ennen kuin prosessit vakiintuvat ja on varaa palkata itselleen apua. Itse pyrin taittamaan stressin pois aloittamalla työpäivän jo 06.00. Ensimmäisen kahden tunnin aikana puhelimet eivät soi ja silloin ehtii hienosti vastaamaan kaikkiin sähköposteihin ja valmistautumaan päivän tapahtumiin.
Toinen tärkeä seikka on kokousten aikatauluttaminen ajoissa. Heti kun syksyn/kevään kokoukset ovat kalenterissa, niin silloin tuntuu jo paljon paremmalta. Loputtomiin ei kuitenkaan voi päivää pidentää, joten asiakasmäärän lisääntyessä tulee työvoiman palkkaaminen eteen ja silloin myös oma työaika toivottavasti lähenee ”normaalia”.
Kysymys kuuluu, että milloin on se hetki kun täytyy palkata kiinteistösihteeri työsuhteeseen. Pystynkö kokopäiväisesti työllistämään. Venytänkö vaan omaa päivääni ja koetan pärjätä. Itse päädyin palkkaamaan sihteerin, joka käy minulla töissä kaksi päivää viikossa. Hän ei ole työsuhteessa, vaan on myös yrittäjä. Toiminta on hyvin joustavaa ja hän laskuttaa vain tehdystä työstä.
Tuntuu siltä, että olen löytänyt hyvän ratkaisun. Käytännössä ostan itselleni vapaa-aikaa, työnkuva selkeytyy, työstressi pienenee ja toivottavasti myös ensi vuonna isännöinti on kivaa. On mukava mennä töihin ja positiivisesta asenteesta saa tulla Kiinteistöperhe Oy:n tavaramerkki.
2 kommenttia