• Ilmanvaihto keskiössä

    tuuletusTammikuun eka päivä ei tullut kirjoitettua juttua, kun pidin hiukan lomaa vuodenvaihteessa. Nyt jatketaan taas samalla rytmillä, eli perehdytään isännöinnin ajankohtaisiin asioihin joka kuun alussa. Vuoden 2016 ensimmäisessä kirjoituksessa en malta olla painottamatta ilmanvaihdon tärkeyttä. Kaikki tiedämme, että asunnon ilmamäärä tulee vaihtua kokonaan muutaman tunnin välein. Hajut poistuvat, ilman kosteus pysyy sopivana, asunnossa on raikas ja terveellinen ilma. Valitettavan usein tilanne on kuitenkin aivan päinvastoin.

    1950- ja 1960-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on yleensä painovoimainen ilmanvaihto. Asuntojen poistoilmanvaihtoventtiilit sijaitsevat keittiössä sekä kylpyhuoneessa ja ne ovat liitettynä tiilihormiin. Hormit ovat asuntokohtaisia tai linjakohtaisia. Suurin ongelma on yleensä tarvittavan korvausilman saaminen. Likainen ilma ei poistu asunnosta ellei jostain tule uutta ilmaa tilalle. Vanhat kylmäkomerot on poistettu ja seinässä ollut tuloilmareikä on tukittu. Vanhoissa ikkunoissa ei ole korvausilmaventtiileitä. Viime kesänä sain soiton osakkeenomistajalta, joka kertoi, että vuokraamassaan asunnossa (1h+kk) on homepilkkuja seinissä.

    Taloyhtiö oli tarkalleen yllä mainitun kaltainen. Käytiin yhdessä toteamassa tilanne ja huomasimme jo sisään mennessä tunkkaisen ilmanlaadun. Keittiöremontin yhteydessä keittokomeron poistoilmaventtiili oli jätetty keittiökaapin taakse. Näin ollen koko asunnon ilmanvaihto oli WC:n poiston varassa ja WC:n ovi oli yleensä kiinni. Vuokralainen kuivasi ahkerasti pyykkinsä sisällä asunnossa. Sohvan takana ja paksujen verhojen takana seinän alareunaan oli syntynyt homepilkkuja, koska niillä alueilla ilma vaihtui erityisen huonosti. Omistaja otti poistoventtiilin näkyviin ja yhtiö rakennutti vanhojen ikkunoiden karmeihin korvausilmaventtiilit. Tilanne saatiin tyydyttäväksi.

    Toinen esimerkki on 1970-luvulla rakennettu kerrostalo, jossa on koneellinen poisto. Päällekkäin olevien asuntojen poistoventtiilit ovat samassa ”peltihormissa” ja poistoimua säädetään venttiilien asentoa muuttamalla. Ylimmissä kerroksissa venttiili on pienemmällä ja alimmissa kerroksissa se on isommalla. Korvausilman järjestäminen on jopa vieläkin tärkeämpää kuin painovoimaisessa talossa. Jos korvausilmaa ei ole järjestetty hallitusti, niin koneellinen imu vetää korvausilmaa rakenteista, ikkunan rakosista, postiluukusta ja pahimmillaan viemäristä. Useimmiten tämän ikäisissä taloissa ikkunat on uusittu ja korvausilman saanti on toteutettu karmiventtiilien kautta. Periaatteessa ilmanvaihto toimii silloin hyvin, kunhan venttiilien ja poistokoneen säädöt ovat kohdallaan.

    Viime viikolla kierrettiin erään taloyhtiön (6.kerrosta) kaikki asunnot. Valmisteltiin suunnittelijoiden kanssa tulevaa putkiremonttia. Yhden linjan ylimmän kerroksen ikkunat olivat jäässä lasien välissä. Asunnossa ei ollut tarvittavaa alipainetta ja lämmin ilma virtasi karmiventtiilin kautta ikkunoiden väliin ja jäätyi sinne. Syy selvisi myöhemmin, kun kävimme saman linjan toisen kerroksen asunnossa. Asunto oli vuokrattu ryhmälle remonttimiehiä, ja he olivat poistaneet poistoventtiilin lautasen kokonaan, saadakseen paremman ilmanvaihdon. Tästä johtuen saman linjan ylimmän kerroksen poistoilmanvaihto ei toiminut lainkaan (tai erittäin hentoisesti) ja asunnossa ei ollut tarvittavaa alipainetta. Venttiilien säätäminen tai ikkunan korvausilmaventtiilien tukkiminen vaikuttaa siis koko linjan ilmanvaihdon toimivuuteen.

    Puutteellisesta ilmanvaihdosta johtuvia ongelmia tulee esiin kuukausittain ja ne ovat iso osa isännöitsijän ongelmakenttää. Niiden ratkaiseminen edellyttää ilmanvaihdon perusteiden tietämystä ja eri aikakausien perusratkaisujen ymmärtämistä. Kaikkiin ongelmiin löytyy aina selitys ja sitä myötä myös ratkaisut. Tosiasiat on kuitenkin tiedostettava. Painovoimainen ilmanvaihto tulee aina olemaan haastava, koska ilmamäärät ovat pieniä ja myös säätila vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *